Kalastus alkaa 01.05.2024 ja päättyy 31.08.2024.
Kalastus sallittu kaikilla vapavälineillä. Matosyötti kielletty.
Vain väkäsettömät koukut sallittuja. Yksi koukku / viehe. Istutustaimenet merkitty poistamalla rasvaevä.
Luonnontaimenet vapautettava.
Alamitat: Taimen 50cm, Harjus 35cm.
Kahluu kielto 15.6 saakka.
Jigi ja litka kiellettyjä.

Hilmonkosken Koskikalastus ry.

Luvanmyynti:

Lisäksi luvat voit ostaa myös:

– Hilmonjoen Info-kioski / Raimo Hakkarainen, puh. 0400 – 123 136
– K-Market Kannontori, puh. 014 451 311 (Leppälänkyläntie 15, Kannonkoski)
– www.kalapaikka.net

Alle 15 vuotiaat puoleen hintaan.
18 – 64 v. voimassa oleva valtion kalastuksenhoitomaksu.

Virkistyskalastus vilkastui nopeasti 1900-luvun alussa. Kalastajia tuli myös ulkomailta. Viitasaaren Huopanankoskelle heitä tuli Englannista jo 1890-luvulla. ”Hullissa Englannissa sijainnut matkatoimisto markkinoi Keski-Suomea onkimiehen unelmana… Kaikkien Viitasaaren ja Kivijärven välisten koskien… kalastusoikudet vuokrattiin vuonna 1910 urheilukalastajille… Hilmonkoskella lohisaaliita vähensi aikalaisarvioiden mukaan se, ettei koskessa ollut rauhoitusaikoja. Koskien vuokraaminen aiheutti myös vastustusta. Hilmonkoskella vuokrausasia annettiin kyläläisten sovittavaksi. Kosken vuokraamista vastustivat virkatalon vuokraaja Wille Ruuska ja Finland Wood Oy. Kun vuokrausasiassa kuitenkin edettiin, siitä tehtiin valitus, jonka johdosta jouduttiin antamaan kuvernöörille selitys.” (Viitasaaren historia, s. 81)

Jokikanjonissa on paikoin erotettavissa ylempi rantaterassi, rinne ja alempi rantaterassi. Tulva-aikoina vesi tuo mukanaan ravinteita rantaterassille. Näiltä harvempipuustoisilta, rehevimmiltä paikoilta löytyy helposti yli 30 kasvilajia.

Esim. sillalta ylävirtaan lähin koskijakso ja suvanto on tuon tyyppistä, kasvupohjaltaan osin lehtomaista. Yläterassin kuusien alle jäävät tuomet ja pihlajat. Kenttäkerroksen kasveja ovat kultapiisku, metsäkorte, lillukka, metsäalvejuuri, nuokkutalvikki ja metsäorvokki. Lähinnä ”niityiltä karanneita” ovat ojakellukka, ahomansikka, vadelma, maitohorsma ja niittyhumala. Rannempana puusto on harmaaleppää, raitaa ja hieskoivua, valtapensaana kiiltopaju. Tyypillisiä kosteiden paikkojen ja rantojen kasveja ovat mm. rönsyleinikki, rentukka, mesiangervo ja hiirenporras, aivan rannalla yksittäin myrkkykeiso, kurjenjalka, ranta-alpi ja suoputki sekä luhtalemmikki ja rantamatara pieninä tuppaina. Suvannolle tyypillisiä ovat rantojen viiltosaravyö ja rantaveden vehka- ja raatekasvustot.

Hilmon kosket ja moukan tuuri
”Siirtyessämme hitaasti koskea alaspäin havaitsimme, että joku nuorehko mies tavallisessa kesäpuvussa ja matalissa kengissä, kaulukset ja solmio kaulassa, nousi äkkiä kosken rannalta tasaiselle törmälle ja juoksi vapaa ylhäällä pitäen rantaa alaspäin aina jokisuvannolle asti. Menimme Veikon kanssa katsomaan moista elämöimistä. Mitä ihmettä, miehellähän oli kiinne sievoinen, usean kilon taimen!… Mies pyysi meitä auttamaan häntä kalan ylösotossa, koska hän ei ollut koskaan lohta kalastanut… Se oli 5 kilon taimen… Mies kertoi, että hän oli äsken ostanut kalastusvälineet ja oli ensi kertaa elämässään tullut kokeilemaan lohenkalastusta. Hän oli pudottanut vieheensä johonkin rannan syvänteeseen, jolloin lohi oli heti kiinni ja pelästytti hänet pahanpäiväisesti. Mikä moukan tuuri. Me olimme Veikon kanssa nuohonneet koskessa vuorokauden emmekä onnistuneet saamaan kunnon kalaa. Tilanne on tuttu monelle pitkään kalastaneelle. Moukan tuuri kuuluu arpajaisonneen. Sitä Ahti silloin tällöin osoittaa vasta-alkajalle ilmeisesti vain siksi, että saisi uhrinsa paremmin pauloihinsa.” (Peltoniemi, Kauko. 1983. Lohen lumoissa. Porvoo: WSOY)